En muuten kaipaa kesän festareille, mutta jotenkin kirpaisee usein kun on Bättre Folk -viikonloppu, siellä kun on kirjallisiakin juttuja ja ei periaatteessa kovin kaukana. Mutta kun kaikkialle joutuu pääsääntöisesti menemään yksin, niin onhan siinä vähän liikaa kynnystä, kun keskustankin tapahtumat voi monesti koetella. En panisi myöskään pahakseni, jos ois joskus mahis esiintyä siellä. Ei kyllä aavistustakaan, miten kirjailijat ja runoilijat ovat bf:n lavalle päätyneet.

No maalasin tämmöisen. Ei ollut tarkoitus mitään lippua mallailla, vaikka värit jotenkin hieman sillai asettuvat. Saa ostaa.

mutta/joten (akryyli ja tussi kankaalle, 24x33cm)

on halu toimia toisin, kyllä (akryyli ja tussi kankaalle, 24x33cm)

Teksti on EL:stä sivulta 21.

Kuiskeen jutussa "Erityisominaista" kerron mm. runomieltymyksistäni ja tavoistani kirjoittaa. Puhetta Etäisyys, leikin (supertuskaisesta) kirjoittamisesta ja nyt työstyvästä käsikirjoituksesta. Tarinointi tulee kahdessa osassa.

"Minulla käy usein niinkin, että fragmentit leijailevat teosta kirjoittaessa tekstistä tai sivusta toiseen."

Linkki: https://kuiske.fi/haastattelu-jere-vartiainen-osa-1/

Runous!

Haluan kuunnella Freddie Mercuryy

ja olla ilman venuksii

kiertää sataa pallo-Maan

Mars–patukkaa hulillaaaa

Jupiter fillarilla iloisia suita

ja ponnahdan kohti Saturnuksen kuita

Uranussimalla, meren alla

Neptunuksen atraimella

haukutaan karannutta Plutoa

https://pyyhepaiva.fi/haluun-kuunnella-freddy-mercuryy/

Kiitos Kummaconin järjestäjille ja kaikille, jotka tulitte kuuntelemaan ohjelmaani sekä tietysti kirjojen ostajille!

Alan pikkuhiljaa tuntea oloni taas ihmiseksi.

Yöjunat ovat kovin runollisia ja olisi sääli tuhlata tuo rajallinen ja harvinainen aika siellä nukkumiseen. Tietenkään en siis viitsinyt niin tehdä, koska mitäs hauskaa siinä olisi, jos pitkän päivän jälkeen vain nukahtaisi? Sen sijaan piirsin koko yön Kalevanmaan karttoja ja seurasin junan ikkunasta auringonnousua.

Kolmelta yöllä, kun olin perillä, jumituin Tampereen typötyhjään keskustaan, josta ei mennyt busseja ennen kuin puoli viideltä aamulla, joten lähdin kävelemään. Aamuyössä oli varsin apokalyptinen tunnelma, kun kirjaimellisesti ei ketään missään. Näin myös ketun, kun olin kävellyt hiukan syrjään keskustasta.

Eilinen päivä menikin sitten nukkuessa, ymmärrettävistä syistä.

Ja tänä viikonloppuna uudestaan, sentään hiukan lähempänä. Eli sunnuntaina 25.5 klo 12.00 pidän Helsingin Shumiconissa spefirunotyöpajan. Tervetuloa sinne!

Pitihän tällaistakin kokeilla: satasanainen runomuotoinen raapale. Tein kaksi eri versiota, joissa on eri tunnelma sekä vapaampi ja tiukempi runomitta. Tämänkertaisen uupumusjakson vuoksi näiden kirjoittamiseen meni ihan tuhottomasti aikaa, varsinkin jälkimmäisen loppua mietin monta päivää.

Stereotyyppinen mies ei törmää runoihin kuin Kemiläisen rock-muusikon sanoituksissa. Itsehhän olen suorastaan sivistinyt, kun olen lukenut lapsille Kirsi Kunnasta.Niimpä olin aika lailla tuntemattoman äärellä, kun mielijohteesta aloin lukemaan @raik_su :n Vaarallisen eläimen tilannetta.

Kirja vei mukanaan. Minulla ei ollut aavistustakaan että Runous voi olla tällaistakin. Lopuksi jäin vain miettimään miksi en ole aikaisemmin lukenut runoteoksia.

Runoteokseni lepatus pilke antaa käytännöllisiä neuvoja juuri minulle juuri tämän uuvuttavan hetken ylittämiseen.

"Ensimmäiset päivät voi keskittyä
perusasioihin: ruokaan ja
että juo tarpeeksi vettä.
Sitten liike: pientä liikettä pienissä nivelissä

sade ropisee
ikkunoihin ja räystäät ja

puunoksa taipuu
ilmakehän painon alla."

Meni neitsyys ja luin @raik_su :n runokirjan "Vaarallisen eläimen tilanne." Olen pitänyt runoja sellaisina hienostelevien kaupunkilaisrouvien juttuna näköjään ihan syyttä, sehän oli hauska ja mukava luettava, eikä sellainen mielikuvieni tylsä, kuivakka runoteos.

Voin suositella, kivaa vaihtelua romaanien väliin. Suorituskeskeiselle ihmiselle hyvää luettavaa, kun tekstiä on yhdellä sivulla vain vähän, niin saa koko ajan kääntää sivua ja tuntee edistyvänsä.

#runo #runous #mielenterveys

Haljenneella ämpärillä lähteestä vettä,
kumisaappaiden lotkotus seurana.
Mätäs mättäältä loikin ja
yritän olla kaatumatta.

Tämä on minun päivärytmini.
Tämä on minun mieleni.

Tässä runossa on pieni jippo, jonka selitän kommentissa sisältövaroituksen takana.

Värikäs liekki
syttyy sydämeen,
tää elon leikki
kurottaa iäiseen.
Pien oon mä ihminen,
tätä polkua vaellan,
otan vastaan lahjat sen.
Ratas pyörii, määrää elon rajan,
vaatii että kohtaan kuoleman.

1.
syydettiin tuhrimista ideana,
ahtauden matriisi syydettiin,
rutiinia syytteiden mahdista

2.
syydettiin suiden taimitarha,
sattuman edistynyt ideariihi

3.
timantein yhdistyi sairaudet,
ahdistusten miniatyyritaide –
siisteyden dynamiitti turhaa

Miten Sinä aiot viettää #RuneberginPäivä ä?

Jos haluat maksimoida merkkipäivän viettämisen, tule Porvooseen!

Meillon täällä tänään kaikkea soihtukulkueista, hautojen ja patsaiden kukituksiin, esitelmiä, kuorolaulua, vapaata pääsyä museoon jne.

Toki #kansallisrunoilija amme pääsee täällä kokemaan aina - #RuneberginTorttu jakin myydään vuoden ympäri!

https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/koe-runeberg/

En olekaan tainnut tätä vielä julkaista täällä.

On mieli raskas, lohduton,
ja taival synkkä, suunnaton,
kun tapaan pienen tädykkeen.
Se näkee minun itkeneen.
Mä kysyn, mistä ilon saa,
maa valon missä aukeaa?
Sun kukkas sini mistä on,
tuo väri kaunis, murheeton?
Ei vastaa, mutta taivaan nään
nyt läpi kaiken harmaan tään,
ja on kuin ei ois ollenkaan
tuo ollut ennen yllä maan.
Mua elämään se viittoilee.
On kukka vaiti, hymyilee.

Tajusin, että voin julkaista täällä maistiaisiksi vanhoja runojani. Siis sellaisia, joita olen vuosien mittaa Instagramissa julkaissut.

Tämä kuvaruno on lokakuulta 2023. Tervetuloa linnaan.

Yleisön pyynnöstä videoitu teksti "mitä mies" ja sen jälkeinen sivu (sivut 19 - 20) Etäisyys, leikistä

https://youtu.be/tLN-p3iqsFs

Teoksessa tämä on osa pidempää pätkää, esimerkkinä performatiivisuudesta sosiaalisissa tilanteissa, minkä lähdetään vähän syvemmälle. Överöityvät äijätervehdykset saattavat hieman huvittaa. Runoudesta ja runoteoksesta on moneksi. Näillä olen syksyllä avannut keikkani.

Etäisyys, leikistä. Luku on vähän alakanttiin.